Prof. Dr. Inga Schleip: Uusi edustaja taistelussa luonnon monimuotoisuuden puolesta!

Prof. Dr. Inga Schleip: Uusi edustaja taistelussa luonnon monimuotoisuuden puolesta!

Biodiversiteetin ja kestävän maatalouden edistäminen kiihtyy Brandenburgissa. Erityisen huomionarvoista on professori tohtori Inga Schleipin valinta Eberswalden kestävän kehityksen yliopistosta (HNEE) biologisen monimuotoisuuden ja geneettisten resurssien tieteellisen neuvottelukunnan (WBBGR) varapuheenjohtajaksi. Tämä julkistettiin valiokunnan toisessa kokouksessa nimityskaudelle 2025-2028. Tässä yhteydessä uudeksi puheenjohtajaksi valittiin professori Maria Finckh Kasselin yliopistosta ja varapuheenjohtajaksi professori Dr. Jana Zscheischler Göttingenin yliopistosta. Tämä henkilöstöuudistus tuo raitista ilmaa biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä intensiivisesti käsittelevän neuvottelukunnan tärkeään työhön. Barnim Aktuell raportoi, että kokouksessa keskityttiin myös ensimmäisen lausunnon "Maansuojelu vaikutuksilla: Suositukset yhteistavoitteiden toteuttamiseksi" luovutukseen.

Tilaisuudessa keskusteltiin toimenpiteistä maatalouden kestävän käytön edistämiseksi, mukaan lukien kannustinjärjestelmät ja digitaaliset prosessit yritysten tukemiseksi. Liittovaltioministeri Alois Rainer korosti maaperän merkitystä, jota ei pidä aliarvioida, sillä ne ovat maa- ja metsätalouden välttämätön perusta.

Kestävä maatalous näköpiirissä

WBBGR:n julkilausuman ympärillä käydyt keskustelut ovat erittäin tärkeitä, ei vain Brandenburgin, vaan koko Saksan kannalta. Neuvottelukunta antaa riippumatonta neuvontaa liittovaltion maatalous-, elintarvike- ja yhteisöministeriölle (BMLEH) biologista monimuotoisuutta ja geenivaroja koskevissa kysymyksissä. Lähikuukausina WBBGR käsittelee yhteistä maatalouspolitiikkaa ja EU:n uutta takaisinperintäasetusta.

Myös biologisen monimuotoisuuden, maatalouden ja ilmastonsuojelun vuorovaikutus on valiokunnan asialistalla. WBBGR antoi viime vuoden lopulla liittovaltion elintarvike- ja maatalousministeriölle (BMEL) kolme uutta toimintasuositusta, jotka koskevat biologista monimuotoisuutta säästävien käytäntöjen edistämistä. Erityisen mielenkiintoinen on kannanotto mahdollisesta "eläinsuojeluveron" tai "lihaveron" käyttöönotosta, joka on suunnattu maatalousmaisemien monimuotoisuuteen ja joka on saanut aikaisemmissa keskusteluissa vähän huomiota. Tätä korosti Thünen.

Neuvottelukunnan lausunnoissa korostuvat maatalousjärjestelmien laajentuneet palvelut, joihin tulee elintarviketuotannon lisäksi sisältyä ilmastonsuojelu ja biologinen monimuotoisuus. Näiden järjestelmien ekologinen toimivuus on ratkaisevan tärkeää niiden tuottavuuden ja kestävyyden kannalta.

Maaseudun rakenteiden vahvistaminen

Toinen tärkeä näkökohta tässä yhteydessä on maaseutuväestön tukeminen. BMZ mukaan Saksan kehitysyhteistyöllä edistetään maatalouden monimuotoisuutta luonnonvarojen suojelemiseksi, kestävän käytön ja palauttamiseksi. Painopiste on agroekologisissa periaatteissa alueellisten syklien vahvistamiseksi ja kumppanimaiden perinteisten viljely- ja karjankasvatusmenetelmien tukemiseksi. Viljelijöiden oikeuksien vahvistaminen paikallisesti mukautettujen siementen säilyttämisessä ja jakelussa on erityisen tärkeää.

Kaiken kaikkiaan tämä kehitys osoittaa, että vuoropuhelu maatalouden tulevaisuudesta ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä on täydessä vauhdissa. On jännittävää nähdä, mitä muita suosituksia ja toimenpiteitä WBBGR esittää tulevina kuukausina - jotain on varmasti tekeillä!