Kiista hätäpalveluista: Kuka maksaa väärät matkat Brandenburgissa?

Kiista hätäpalveluista: Kuka maksaa väärät matkat Brandenburgissa?

Brandenburgissa terveydenhuollon asiat kiehuvat: hätäkeskuksen rahoituksen kiista on nyt kärjistynyt. Keskustelun pääaiheena ovat ns. virhematkat, jotka ovat leikkauksia, joissa potilasta ei kuljeteta sairaalaan. Sairausvakuutusyhtiöt ovat toistaiseksi kieltäytyneet korvaamasta näitä kustannuksia. Siitä seurasi kiivas kiista sairausvakuutusyhtiöiden ja seutujen ja itsenäisten kaupunkien välillä, joka jatkui siihen asti, kunnes ensimmäiset kutsut kansalaisille maksavat takaisin vedettävistä ambulansseista. Tagesspiegel raportoi parhaillaan, että kompromissiin päästiin terveysministeri Britta Müllerin välityksellä. Siitä huolimatta perustavanlaatuinen kiista rahoituksesta on edelleen ratkaisematta, ja osavaltion parlamentti kehottaa liittovaltion hallitusta hyväksymään nopeasti "hätähoidon uudistuslain".

Liittovaltion sääntelyn tarvetta korostetaan kiireesti. Kuten SPD:n kansanedustaja Julia Sahi toteaa, pelastuspalvelun tulee olla kansalaisille ilmaista. Tätä tukee myös Jouleen Gruhn BSW:stä, joka huomauttaa, että yhä enemmän kirjataan lähetyksiä, joissa potilaat eivät ole akuutissa hengenvaarassa, mikä lisää keskustelua entisestään. Virheellisten matkojen aiheuttama taloudellinen taakka kaupunginosille ja kaupungeille on valtava, ja siihen on puututtava pikaisesti.

Rahoituskysymykset ja mahdolliset ratkaisut

Vaatimukset menevät jopa niin pitkälle, että keskustelussa ovat mukana avohoidon päivystyskuljetusten rahoitus ja telelääketieteen tuki. Aerzteblatt.de:n raportin mukaan SPD:n ja BSW:n liittouma korostaa selkeiden määräysten merkitystä myös pelastuspalveluiden laillisen turvaamisen kannalta. Samassa hengityksessä Daniela Oeynhausen AfD:stä kritisoi valtion rahoitussäännösten puutetta. Puolueesi on sitoutunut selkeään ratkaisuun, joka erottuu valtakunnallisista säännöksistä.

Osana pelastuspalvelusta käytyä keskustelua hylättiin myös hakemus valtion ohjelmasta automaattisten ulkoisten defibrillaattorien hankintaan. Osapuolten välillä on selkeästi erilaisia ​​näkemyksiä; Jotkut pitivät ehdotusta järkevänä, kun taas toiset korostivat, että tällaiset hankinnat tulisi rahoittaa aluetasolla ja kuntien toimesta.

Toiminta ja kustannukset pelastuspalvelussa