Kansan kansannousun muistaminen: Prenzlaun muisto liikuttaa sydämiä

Kansan kansannousun muistaminen: Prenzlaun muisto liikuttaa sydämiä

Viime viikonloppuna Prenzlauer Seeparkissa pidettiin 17. kesäkuuta 1953 pidetyn kansannousun muistotilaisuus. Prenzlaun pormestari Hendrik Sommer ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ludger Melters muistelivat puheissaan liikuttavia tapahtumia, joissa DDR:n työntekijät ja kansalaiset nousivat sortoa ja taloudellisia vaikeuksia vastaan. 72 vuotta sitten mielenosoitus alkoi alun perin standardien nostamista vastaan, mutta kehittyi nopeasti valtakunnalliseksi kapinaksi vapauden ja demokraattisten oikeuksien puolesta. Valitettavasti tämä kapina päättyi raa'asti, kun Neuvostoliiton panssarivaunut puuttuivat asiaan ankarasti. DDR tunnustettiin nopeasti diktatuuriksi, jota tuki 500 000 Neuvostoliiton sotilasta.

Puheessaan Melters ilmaisi, kuinka tärkeää on pitää nämä historialliset muistot elossa. Hän puhui myös henkilökohtaisesta etäisyydestä DDR:ään ja historian vaikutuksesta Prenzlaun kaupunkiin. Monet kaupungin asukkaista pakenivat sodan jälkeen länteen, mikä muokkaa kollektiivista muistia edelleenkin. Tänä päivänä muistettiin myös Manfred Mäderiä, joka ammuttiin yrittäessään paeta Berliinin muurilta vuonna 1986. Mäder ja hänen toverinsa joutuivat DDR:n rajavartijoiden laukausten uhriksi yrittäessään ylittää rajaa; molemmat kuolivat traagisesti tässä paikassa.

Hiljainen muistojen hetki

Prenzlaussa Unity-aukiolla sijaitsevalla laatalla on muistomerkki Mäderistä ja sen historiasta. Sulattaja korosti kesäkuun 17. päivän uhrien muistamisen tärkeyttä. Kesäkuun 17. päivä oli aikoinaan "Saksan yhtenäisyyden päivä" entisessä liittotasavallassa, ja siitä on nyt tullut muistopäivä, jolla muistetaan DDR:n ihmisten rohkeaa vastarintaa. Hiljaisella hetkellä kokoontuneet muistivat myös muita uhreja, jotka antoivat henkensä vapautensa puolesta.

Toinen tärkeä asia, jonka Melters nosti esiin, oli rajojen syvempi merkitys ja niiden valtasuhteiden ilmaisu. Pormestari varoitti kiireesti, ettei rauhaa voida pitää itsestäänselvyytenä. Nämä sanat resonoivat vahvasti läsnäolijoille, jotka muistivat haasteet, jotka monien oli voitettava vuosikymmeniä sitten.

Muistotilaisuudella ei ollut vain historiallista ulottuvuutta, vaan se tarjosi tilaa myös Prenzlaun asukkaiden henkilökohtaisille pohdiskeluille. On erittäin tärkeää pitää menneisyyden tapahtumat elossa, jotta tulevat sukupolvet voivat oppia niistä. Viime kädessä tämä on vetoomus rauhanomaisuuteen ja suvaitsevaisuuteen tämän päivän yhteiskunnassamme. Pyrimme yhdessä parempaan tulevaisuuteen menneisyyden oppien pohjalta. Kansankapinaan liittyvät tapahtumat ovat edelleen voimakas muistutus väsymättömästä taistelusta vapauden ja oikeuden puolesta.