Hallinnon tulevaisuus: Piirivastaava keskustelee tekoälymahdollisuuksista Kyritzissä

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Piirin hallintovirkailija tohtori Schulze Pellengahr keskusteli hallinnassa olevasta tekoälystä Ostprignitz-Ruppinin kanssa 9. heinäkuuta 2025 Kyritzissä.

Landrat Dr. Schulze Pellengahr diskutierte am 9. Juli 2025 in Kyritz mit Ostprignitz-Ruppin über KI in der Verwaltung.
Piirin hallintovirkailija tohtori Schulze Pellengahr keskusteli hallinnassa olevasta tekoälystä Ostprignitz-Ruppinin kanssa 9. heinäkuuta 2025 Kyritzissä.

Hallinnon tulevaisuus: Piirivastaava keskustelee tekoälymahdollisuuksista Kyritzissä

Eilen tohtori Christian Schulze Pellengahr, piirin hallintovirkailija Coesfeldistä, Ostprignitz-Ruppin kumppaniryhmässä. Hän osallistui piirihallinnon johtamiskonferenssiin Kyritzissä, Brandenburgissa. Konferenssin painopisteenä oli erittäin ajankohtainen aihe: tekoälyn (AI) käytön mahdollisuudet ja mahdollisuudet hallinnossa. Tekoälyn konkreettiselle käyttöönotolle hallinnollisilla osastoilla omistettiin erilaisia ​​asiantuntijaluentoja. Erityisen mielenkiintoinen oli tohtori Schulze Pellengahrin raportti omista kokemuksistaan ​​tekoälystä Coesfeldin hallinnossa, mikä stimuloi vaihtoa piirin hallintohenkilöiden välillä.

Henkilökohtaisessa keskustelussa piirivalvoja Ralf Reinhardtin kanssa keskusteltiin myös kunnan rakenneuudistuksesta. Reinhardt oli jo puhunut "50 vuotta kunnallisen uudelleenjärjestelyn" -seremoniassa Coesfeldissä ja korosti uudistusten merkitystä hallinnon tehokkaalle organisoinnille. Tämä osoittaa jälleen kerran, kuinka tärkeää säännöllinen vaihto kahden piirihallinnon välillä on, jotta voidaan oppia toisiltaan ja luoda synergiaa, kuten [Kreis Coesfeld].

Tekoäly – vallankumouksellinen työkalu

Konferenssi oli osa laajempaa kehystä, jota tuki Fraunhofer IAO:n tutkimus, joka käsittelee intensiivisesti tekoälyn roolia julkishallinnossa. Steffen Braunin ja tunnetun tutkimuksen kirjoittajan professori tohtori von Lucken johdolla tämä tutkimus on tunnistanut, missä määrin tekoäly voi mullistaa hallinnollisia prosesseja – sekä työntekijöiden että kansalaisten hyödyksi. Sovellusesimerkit, kuten chatbotit ja palvelun digitaaliset avustajat, osoittavat, kuinka tekoäly tekee jokapäiväisistä vaatimuksista tehokkaampia. Fraunhofer IAO dokumentoi mukaan myös identiteetinhallinnan suojattu hallinta.

Mutta kaikesta euforiasta huolimatta on myös haasteita. Väestörakenteen muutos, joka johtaa työpaikkojen menetykseen Saksassa, vaatii hallintoa optimoimaan prosessejaan. Tekoäly voi olla tässä todellinen siunaus ottamalla haltuunsa rutiinitehtävät ja luomalla lisää tilaa strategisille tehtäville. Tämän päivän vilkkaat kansalaiset odottavat korkeatasoista palvelulähtöisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Tekoäly on tässä työkalu, joka voi lisätä tehokkuutta ja mahdollistaa kansalaisten pyyntöjen nopeamman ja tarkemman käsittelyn, kuten [Kommune Digital Forum] -sivustolla (https://www.kommune-digital-forum.de/de/themen/general/opportunities-und-borne-was-ki-in-der-verwaltung- aktuell-leuten-kann) selitetään.

Oikeudelliset ja eettiset näkökohdat

On kuitenkin olemassa tärkeitä oikeudellisia, teknisiä ja eettisiä näkökohtia, jotka on otettava huomioon otettaessa tekoälyä käyttöön hallituksessa. EU:n tekoälylaki asettaa standardit tekoälyteknologioiden turvalliselle ja vastuulliselle hallitukselle. Korkean riskin tekoälyjärjestelmiin, jotka käyttävät arkaluontoisia tietoja, on sovellettava tiukkoja turvatoimia. Tämä edellyttää hallinnolta paitsi teknisten mukautusten tekemistä myös henkilöstön kouluttamista tekoälyn pitkän aikavälin integroinnin onnistumiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tekoälyn käytön julkishallinnossa odotetaan kasvavan edelleen. Kyritzin kaltaiset tapahtumat ovat välttämättömiä tiedon ja kokemusten jakamiseksi sekä kestävän ja tehokkaan hallintokoneiston luomiseksi.