Rydlewicz on kielletty talosta: Shock for Energie Cottbus!
Rene Rydlewicz saa pelikiellon Energie Cottbusista kiistanalaisen siirron takia. Tämänhetkinen kehitys ja taustat.

Rydlewicz on kielletty talosta: Shock for Energie Cottbus!
Odottamattoman käänteen seurauksena entinen Bundesliiga-ammattilainen Rene Rydlewicz-Gubanow, 51, on saanut työkiellon Energie Cottbusissa. Tämä raportoi Bild.de. Rydlewicz, jolla on menestyksekäs ura 278 Bundesliiga-ottelussa, erityisesti Hansa Rostockissa, oli Hansa Rostockin urheilujohtaja ja myös Energie Cottbusin nuorisovalmentaja pelaajauransa jälkeen. Valmentajana hän oli nuorisotyön kannalta keskeinen ja työskenteli apuvalmentajana useissa DFB:n juniorijoukkueissa. Hän oli myös Cottbusin ammattilaisjoukkueiden väliaikainen valmentaja kahdesti, mutta joka kerta vain yhden pelin.
Nykyinen kotikielto juontaa juurensa lupaavan nuorisopelaajan Linus Gütherin siirtoon liittyvästä konfliktista. Nuorta lahjakkuutta pidetään yhtenä suurimmista toiveista sen jälkeen, kun hän debytoi DFB:ssä toukokuussa ja allekirjoitti äskettäin sopimuksen Union Berlinin kanssa. Energie Cottbus väittää Rydlewiczin olleen osallisena tähän siirtoon, minkä hän kiistää. Energiajohtaja Sebastian Lemken mukaan tällä tapauksella saattaa olla jopa oikeudellisia seurauksia, sillä Gütherillä on vuoteen 2028 asti voimassa oleva sopimus, jonka väitetään allekirjoittaneen hänen vanhempansa.
Kaksinkertainen vaiva
Tilannetta jännittää entisestään se, että Rydlewiczin poika Oskar Gubanow muuttaa myös Union Berliniin. Tämä perheen sotku voi tehdä asioista Rydlewiczille vieläkin monimutkaisempia. Aiemmin lahjakas Linus Güther ja hänen joukkuetoverinsa kilpailivat muun muassa FLB State Indoor Championships -turnauksen viimeisellä kierroksella, jossa Energie Cottbus voitti ryhmän. Viime vuonna seuran nuoret osoittivat vahvoja suorituksia, muun muassa voitti Silver City Cupin Freibergissä.
Katsaus menneisyyteen
Jalkapallon kehitys Saksassa toisen maailmansodan jälkeen on johtanut fanikulttuurin merkittävään muutokseen. Alkuvuosina peleihin osallistui pääasiassa työväenluokka, vaikka suuri muutos tapahtui vasta Bundesliigan perustamisen myötä vuonna 1963 ja vuoden 1974 MM-kisoissa. Nuoret fanit alkoivat tukea joukkueitaan intohimoisemmin brittiläisten roolimallien innoittamana. Laulamisesta ja fanikulttuurista tuli stadionilla arkipäivää, ja Ultra-liike on kehittynyt 1990-luvulta lähtien ja toi mukanaan uudenlaisen emotionaalisen tuen. Ultrat, toisin kuin huligaanit, keskittyvät itse peliin ja tukevat joukkueitaan lauluilla ja visuaalisilla tehosteilla, kuten Bengalin soihdut, jotka muokkaavat suuresti ilmapiiriä peleissä, kuten Planeetan tuntemus selitti.
Digitalisaatio ja sosiaalisen median vaikutus ovat vain lisänneet tätä.
Fanikulttuurin kehittyessä jatkuvasti, Rydlewiczin ja Energie Cottbusin tilanne on edelleen esimerkki jalkapallon toisinaan kiivasta kilpailusta, jossa keskustelut siirroista ja henkilökohtaisista suhteista usein varjostavat kentällä tapahtuvaa. Tulevat viikot voivat siksi olla yhtä mielenkiintoisia kuin seuran ja entisen pelaajan ympärillä tapahtuva kehitys etenee.