Schengenin sopimus: 50 vuotta vapautta ja uusia haasteita!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Frankfurt (Oder) korostaa Schengenin sopimuksen kehitystä ja EU:n maahanmuuttopolitiikan haasteita vuodesta 1985 lähtien.

Frankfurt (Oder) beleuchtet die Entwicklungen des Schengener Abkommens und Herausforderungen der EU-Migrationspolitik seit 1985.
Frankfurt (Oder) korostaa Schengenin sopimuksen kehitystä ja EU:n maahanmuuttopolitiikan haasteita vuodesta 1985 lähtien.

Schengenin sopimus: 50 vuotta vapautta ja uusia haasteita!

14. kesäkuuta 1985 eurooppalaisen yhteistyön virstanpylväs asetettiin viehättävässä Schengenin kunnassa Luxemburgissa: Schengenin sopimus. Alankomaiden, Saksan, Belgian, Ranskan ja Luxemburgin yhteisen allekirjoituksen tarkoituksena oli vähentää henkilökohtaisia ​​tarkastuksia sisärajoilla ja aloittaa uusi matkustamisen aikakausi Euroopassa. Tänään, 40 vuotta myöhemmin, Schengen-aluetta, johon kuuluvat nyt lähes kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä Norja, Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi, juhlitaan tiedotusvälineissä. Mutta rajavalvonnan purkaminen ei ole haasteellista

.

Politologi prof. Dr. Funda Tekin vapauden ja turvallisuuden välisistä jännitteistä Schengen-alueella. Vaikka noin 420 miljoonaa ihmistä on nauttinut mahdollisuudesta matkustaa vapaasti vuodesta 1985 lähtien, jäsenvaltiot kohtaavat yhä monimutkaisempia haasteita, kuten muuttoliikkeen hallinta ja ulkorajojen turvaaminen. Saksan rajatarkastusten väliaikainen palauttaminen on vain yksi esimerkki siitä, kuinka herkkä tasapaino avoimuuden ja turvallisuuden välillä on.

Kriittiset haasteet ja muuttoliikkeen dynamiikka

Vuonna 2015 EU:n ulkorajoilla laittomien rajanylitysten määrä lisääntyi dramaattisesti, ja tapauksia kirjattiin jopa 1,83 miljoonaan. Määrä putosi noin 200 000:een vuoteen 2021 mennessä. Syy rauhoittumiseen? Ei aivan. Kuten sivustolla europarl.eu selitetään, EU on luonut uusia työkaluja ja virastoja vastatakseen näihin haasteisiin – mukaan lukien Schengenin tietojärjestelmä ja Euroopan raja- ja rannikkovartiosto (Frontex Agency). Näillä toimenpiteillä pyritään tehostamaan ulkorajojen valvontaa ja parantamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä.

Mutta missä on ihmiskunta? Kriitikot huomauttavat, että turvallisuuden ja haavoittuvien ihmisten, erityisesti ilman huoltajaa olevien siirtolaislasten, kohtelun välinen vuorovaikutus voitaisiin purkaa. Vaikka Integroidun rajavalvonnan rahasto (IBMF) edistää jäsenvaltioiden valmiuksia, se vaikuttaa myös turvapaikkamenettelyihin.

Schengen-alueen kehitys ja ajankohtaiset keskustelut

Schengen-alue ei aina ollut taattu vapaus matkustajille. Historialliset katsaukset osoittavat, että vuoden 1985 sopimuksen onnistumiset perustuivat vuosikymmeniä kestäneisiin poliittisiin ponnisteluihin, jotka ulottuivat 1950-luvun Rooman sopimuksesta Schengenin pöytäkirjan voimaantuloon vuonna 1997. Vanhat turvallisuushuolet olivat toistuvasti johtaneet takaiskuihin menneisyydessä.

Haasteista huolimatta visio yhteisestä eurooppalaisesta turvapaikkajärjestelmästä säilyy, vaikka alueelliset epätasapainot vaikuttavat erityisesti Kreikan kaltaisiin maihin. bpb korostaa, että vastuu suojelua hakevien ihmisten suojelusta on lukuisia ja voi edelleen nostaa epätasaisesti jakautuneita ongelmia.

Yhdenmukaistetun järjestelmän, kuten Euroopan matkatieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) luominen vuoden 2025 puolivälistä voisi olla ratkaisu. Ilman viisumia saapuvat matkustajat tarkastetaan ennen heidän saapumistaan ​​EU:hun. Haasteet ovat siis monimutkaisia, mutta toivo yhtenäisestä ja oikeudenmukaisesta Euroopasta on edelleen vahva.